Elikkä rakas serkkupoikani tuli rakkaan kaverinsa kanssa näyttämään mistä ne suomalaiset  miehet onkaan tehty. Ne on omatoimisia ainaki, ku ei ihan keretty niitä vastaan junalle ni ne oli jo löytäny lähimpään pubiin.

Ekana päivänä osteltiin pojille vaatteita. Tai oikeastaan vaan Mikolle ku Toni on niin nirso. Illalla vierailtiin meijän koulun pubilla mutta poikia oli vissiin reissu rassannu ku uni tuli aika äkkiä.

Seuraavana aamuna päätettiin lähteä Auschwitziin. Missattiin viimenen ryhmä, mutta Cracow Toursin virkailijat järjesti meille privakuskin ja -oppaan. Makso vähä enemmän, mutta onneksi meillä oli mukana suomalaisia työtä tekeviä nuoria miehiä. Paikkahan veti sanattomaksi. En tiiä mitä kirjottaisin. Kaikki itki. Ei tuollasia kauheuksia kyllä voi ees kuvitella todellisiksi, mutta sielä sen kaiken oikein tunsi luissa ja ytimissä. Meijän opas oli vielä kaiken lisäksi aivan mahtava, päästin kyllä tosi jyvälle semmosistaki mistä ei oltais välttämättä haluttu.

Illalla pojat halus vähä nollata ja oli päivä ollukki aika raskas henkisesti. Pietettiin pikkujoulut meijän huoneessa, pojat oli tuonu tonttulakitki! :) Kutsuttiin puolalaisia kavereita ja aloteltiin kämpillä. Matkalla keskustaan Toni kompuroitti ja telo nilkkansa. Nyt, kaks päivää myöhemmin se on kuulemma vieläki turvonnu ja sen näkönen "ku ois punaviinit kaadett päälle". Kaks fyssariopiskelijaa eikä tehty mitään, mutta suomalaiset miehet, nehän kestää hammasta purren eikä sano mitään. Oltiin tosi kivalla klubilla isolla porukalla. Hauskin ilta ulkona täällä! :)

Lauantaiaamuna pojat lähtii jo kohti Varsovaa. Hengissä olivat kotia kuulemma selvinneet. Kiitti pojat, oli hauskaa ! <3

-Emmi