Siis sen 904:n pojan nimi on Dominik! Se laitto Inkalle viestiä " -Dominik" Ei muuta :D

Ja muuten, meän viikonlopusta olis varmaan voinu kertoa vähän värikkäämminki sanavalinnoin, mut Emmi kerto asiat hienosti ja hyvin tiivistetysti, kiitän :) Voitte sitten kaverit myöhemmin kysellä maailman omituisimmasta taximatkasta pois Auschwitzista, Lucasista, Metasta ja tietenki suomalaisista ja puolalaisista miehistä, suomalaisesta karkkijuomasta ja meän tekemästä siskonpedistä! Nyt ei kuitenkaan haluta paljastaa teille mittään.

Aika alkaa täällä ennen Joulua muuten loppumaan pahemman kerran. Torstaina suunnataan Emmin kanssa Warsovvaan junalla, jossa ajateltiin viettää päivä kierrellen, koska pitäähän se maan pääkaupunkikin nähä, niin ku Auschwitz, tosin toivon syvästi ettei siitä reissusta tule yhtä ahdistava. Ennen torstaita meän pitäs kuitenki saada jotenki mietittyä pienissä päissämme, että mitä sitä veis jo Suomeen, koska kävi miten kävi meillä on tätä tavaraa niin paljon että sitä ei kotiin saa yhdellä kerralla. Enivei, se jääköön keskiviikko illan huoleksi :) Nyt nautitaan täällä olosta, vaikka aika hiljaselta on tänäänki vaikuttanu: herättiin puolenpäivän toisella puolen ja mittään ei olla tehty. Vähä jänskäilty kotiin tuloa vain. Mä en osaa enää ees elää tässä hetkessä, vaan oon jo Oulun lentokentällä halailemassa rakkaita :) Mutta on tää ollu tähän asti kyllä ehdottomasti huikein reissu minnekään ikinä ja oon niin ilonen, että sitä pitää tulla loman jälkeen vielä takasinki! Sitten vasta pitää ostaa aamukampa ja alkaa viivaileen muistilapulta yli mitä kaikkea pitää vielä tehdä ja nähdä täällä Krakovassa, ku aika alkaa todella loppumaan.
Emmi saa muuten välillä pieniä sätkyjä ja päästelee kummallisia ääniä: "Inkaaaaaaaa, me ollaaan perjantaina Suomessa!!!!!!!Kääääääääk :D:D:D" No voin kyllä yhtyä noihin. Ei ole ensimmäinen kerta ku täällä ollessa on epätodellinen olo.
Jouluksi kottiiin <3

Inka