Ma 22.9.2008<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Tytöt tuli pimeään ja sumuiseen Krakovaan sunnuntai-iltana. Lentokoneessa näimmekin sitten viimeiset suomalaiset vähään aikaa ja kuulimme suomea muidenkin suusta kuin toistemme (okei, soitin jo Heikille tänään). Kentällä meitä oli vastassa Kasia ja hänen poikaystävänsä. Ne olivat ihania. Opiskelevat matkailua niin puhuvat hyvää englantia, ja toki myös ranskaa, italiaa, saksaa, jos me vaan puhuttaisiin. He veivät sitten meidät asuntolaan. Matkalta piti ostaa juomavettä, mutta kaupan ovi meni nenän edestä kiinni. Kasian poikaystävä ( nimi jäi jostain ihmeen syystä vähän epäselväksi ) kävi sitten hakemassa kämpiltänsä meille molemmille <?xml:namespace prefix = st1 ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:smarttags" />1,5 litraa vettä. Ihanaa!

 

Asuntolassa ei ensin tiedetty mihin meidän pitää majoittua, mutta meille annettiin huone 904 ( joo-o, ysikerroksessa, en kai ole ikinä ollut näin korkealla kuin Näsinneulassa, lentokoneessa ja Hammaskairassa). Tässä ollaan sitten niin kauan kun asuntolan väki löytää sen huoneen missä meidän oikeasti pitäisi olla. Uni tuli aikasen äkkiä. Selvisi muuten sekin, että täällä siis on Keski-Euroopan aika, kello on siis tuntia vähemmän kuin kotona. Krakow GMT+2 , Roi GMT+3 näin kesäaikana.

 

Tänä aamuna herättyämme lähdimme veden ja eväiden ostoon. Ei tiedetty mistä tarpeita voisi saada. Inka bongasi parvekkeelta valtavan korkean mainoksen, jossa luki M1. Inka muisteli Laurin tai Maken, kännissä tai selvnpäin, ehkä kertoneen sen olevan mahtava kauppakeskus josta saa kaikkea, ainakin rapularuokaa. Päätimme seurata Inkan vaistoa ja kuinkas ollakaan, ostari sieltä löytyi. Ihanaa. Syötiin aamupalaa jo uudessa lempparikahvilassamme, Coffee Heavenissa, nam! Paikallisesta cittarista ostettiin mitä tarvittiin. Ja Inkan oli pakko saada kaikista mahdollisista wc-papereista Väiski Vemmelsäärtä. Ostosten kanssa juostiin takasin kämpille, josta oli tarkoitus jatkaa matkaa sitten keskustaan. Totta kai olimme jo keksinyt kaikkea mahdollisimman tarpeellista ja välttämätöntä, mitä pitäisi ostaa ( mm. saappaita, takkeja, laukkuja sun muuta supertärkeää). Ratikalla mentiin, se on näppärä kuulemma ja olikin. Ei me oikeastaan keskustassa käyty, vaan Galeria Krakowskassa. Se on järkyttävän iso ostari. Hui. Tuli mieleen, että jos joku haluais tappaa mahollisimman monta ihmistä kerralla, se ois hyvä paikka tehdä se. Mutta me ei tehty sitä, vaan kierrettiin sitä niin kauan, että osataan se paremmin ulkoa kuin Sampokeskus. Söimme muuten Mäkissä. Eikä ole edes mitään hyvää tekosyytä miksi siellä.

 

Nyt ollaan takasin täällä kämpillä. Ollaan ostosteltu siis koko päivä. Taas ollaan siis aivan poikki. Huomenna Kasia näyttää meille paikkoja ja mennään paikallisen Taina Liun, Dorotan, tykönä käymään.

 

Ei tule muuten mistään lämmintä vettä.

Ja kummallakin on jalkapohjat aivan perkeleen kipeinä ( Inkallakin oli muka korkkarit jalassa koko päivän?). Ollaan muutenkin ilmeisesti vähän sekaisin, kun Emmi totesi PMMP:tä kuunnellessa fiksuna: ”Ketkään muut ku suomalaiset ei varmaan tajua tätä musiikkia…” Hmmmm, näinkö? Hahahhaha sikahauskaaa! Inkalla oli ainakin!

 

Hyvillä fiilareilla, Emmi. Inka peesaa lukemalla P.S. I love you, in english.

 

Hei ja muuten! Jenna on niin IHANA! 705F07 menetti kyllä paljon kun Jenna lähti. Meillä oli hirmukivaa Jennan luona ennen kuin tultiin ulkomaille.