Heti aluksi: jos taalla mainitaan minun yksityisita unista, niin sitte vois samantien kertoa myos kuin ikava Emmilla oli toissa yona Suomeen :D Mean ihana Emmi naki nimittain unta et se oli tasavaltamme ulkoministerin Stubin rakastajatar!! Etta siina.

Jotain "asiaakin". Musta alkaa tuntuun jo ihan silta, ettei olla enaa millaan lomalla, ja uskonpa etta taa fiilis on aika hyva. Varsinki nyt on jo vahan tavallisempaa, kun koulu alko ja eilen saatiin ostettua kattilat, pannut ja ruokailuvalineet. Etta enaa ei sitten nautita ravintolaruasta, paitsi erikoistilanteissa. Valmistettiin eilen sit pasta ala Emmi ja kutsuttiin kaverimme Natalie syomaan ja juomaan vahan puolalaista olutta. Oli vahan noloa kutsua toinen syomaan ja sanoa, etta tuokko samalla omat astiat, koska ostettiin vaan itelle yhet mukit ja lautaset, joita pitaa sit kuurailla hela tiden. Ja Emmi meinas hataantya ku mean vakiokaupasta ei aluks meinannu loytya muoviastioita (siis ei kertakaytto). Posliinisia ei kuulemma uskaltanu ostaa. Loyty onneksi kuitenkin Nalle Puh -lautanen.

Ollaan ( tai ehka vain mina) koitettu parhaamme tutustua mean vaihtarikavereihin, mutta tuntuu etta taa kielimuuri mean valilla on aivan liian iso. Haluaisin niin paljon osata espanjaa, ku nyt niiden puheesta ei tajua muutaku 'hola' , 'manjana(?)' ja jotain muuta ihanan kuulosta :D Kylla ihana ystavamme Suomesta opetti mua sanoon 'que pasa mi amor', vaan jotenki veikkaan etta ne sais satkyn jos kayttasin tota..Ehka taa kommunikaatio paranee tasta naiden kuukausien aikana. Elan siina toivossa :)

Ollaan me kuitenki kavereita saatu naista paikallisista. Niin ku esim. muuttopojat, jotka asuu mean entisessa asunnossa! Ollaan kahtena iltana nyt tormatty siihen pienempaan (no, se toinen nyt vaan sattuu oleen vahan pitempi) ja se kyseli meita kaljalle ja sanottiin, etta "well, we are recovering from friday..maybe tomorrow or dayafter tomorrow :)" No eha me ajateltu etta oikiasti! Voi meita suomalaisia naisia.. NO, eilenpa laitettiin aikasin nukkumaan, eli kello oli puol kymmenen ku kummatki oli jo aivan valmiita nukkuun ja heraan aamulla virkeina sport phsychologian tunnille. NIIN, yhtakkia joku koputtaa ovelle ja taas taa sama vaittely, et kumpi menee puolialastomana aukaseen. Eli siis mina jouduin, ja se pienempi kaverihan siella kahden kaverinsa kanssa kysymassa meita taas kaljalle. Harmitti ja havetti heti, ku olin laittanu oven kiinni ja idioottina sanonu, et "sorry..we are sleeping.." Voi dorka!!! Nain meilla Puolassa, jess. Onneks me tiedetaan niiden huoneen numero ja voidaan TANAAN korjata taa nolo virhe..
Eipa mulla muuta tanaan.
Eiku se piti mainita viela, etta tavattiin tanaan viimein mean opettajia ja olivat oikein patevan olosia ( kaks nais tohtoria ja kaks miespuolista). Ja sellanen ihan kivan olonen mies opettaja, joka pitaa meille ainakin nyt physical educationia, oli oikein fiksun ja tietavaisen olonen. Mutta se puhu niin hitaasti englantia, et meinas aina unohtua mita se oli sanonu edellisessa lauseessa. Ja Emmin mielesta se naytti ihan silta niin ku sillei olis yhtaan energiaa, eika se kattonu silmiin ku puhu. Ainakaan meita..

Menen peseen nyt pyykkia :)
Suukoin Inka